Kävelin eilen kavereideni kanssa 20 kilometriä pelkkien karkkien takia.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Ja tästähän on tulossa hiljalleen elokuvablogi.
Kävelin eilen kavereideni kanssa 20 kilometriä pelkkien karkkien takia.
maanantai 9. maaliskuuta 2009
Runoja
Kommentithan ovat hyvin toivottuja ja kallisarvoisia :D
ikuisuus
olen taisteluni taistellut.
kaikki toivo on mennyttä.
entiset ajat ovat hauraita unelmia,
haamuja menneisyydestäni.
miksi pitäisi kulkea eteenpäin,
taistella itseään vastaan,
jos vaihtoehtona olisi helppo kuolema?
kipu ei ole edes kynnyskysymys.
vain väistämätön tosiasia.

kuilu, jonka reunalla seison, on syvä.
täynnä mustaa vettä,
täynnä kaipaamaani kuolemaa.
tuuli kantaa tuskaisen huutoni pois,
unohdukseen.
astun eteenpäin.
minä putoan.
palapeli
palaset putoilevat paikoilleen,
taas yksi sivu täynnä mustaa tekstiä valkoisella paperilla,
sanat onttoja ja ymmärtämättömiä,
merkityksettömiä.
sitähän elämäni on,
palapeli tuhansina pirstaleina.
sinä olet vain yksi pala,
vain yksi pala tuhannesta särkyneestä.
joskus sitä ajattelee,
että kaikki on korjattavissa.
kunpa kaiken voisikin korjata,
liimata palaset yhteen ja elää elämänsä loppuun onnellisena.
elämäni on kuin palapeli.
loputon, tuhansina palasina
eikä tässä maailmassa ole ketään,
joka tekisi sen loppuun.
ymmärrys
haluan ymmärtää,
ymmärtää sanasi jotka kiduttavat minua pala palalta,
sanat, jotka vievät minulta henkeni,
mutta minä en voi ymmärtää.
en halua ymmärtää,
pelkään murtuvani.
muuttuvani tomuksi,
kuolevani ja kadottavani sinut näkyvistäni.
en kykene ymmärtämään,
en halua ymmärtää.
koska sinä, rakkaani,
olet tärkeintä mitä minulle on koskaan tapahtunut.
en tiedä ymmärränkö,
en ole koskaan tietänyt.
mutta tiedän,
että en päästä sinua menemään.
En, ennen kuin tiedän.
**~~~**
Runojen nimet olivat siis Ikuisuus, Palapeli ja Ymmärrys, jos jollekkin jäi epäselväksi :D
Kommentteja, risuja, ruusuja?
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Salppurin kisoissa
Kyllä, myönnän tulleeni lopullisesti hulluksi. En usko että kovinkaan moni minut tunteneista ihmisistä olisi koskaan pystynyt kuvittelemaan minut miljooniin vaatteisiin toppautuneena kököttämässä Salppurin kisoissa yhdeksää tuntia kannustamassa suomalaisia urheilijoita. Kuulin, että jotkut olivat jopa lyöneet siitä vetoa :D Onnea vaan voittajille.
Mutta niin. Anssi Koivuranta sai yhdistetyssä hopeaa! Hitsin Moan. Koivurannan suksi oli ehkä puolen millin päästä Moanin suksesta, ja Moan saa sitten kultaa. Eikö suomalaisilla maalikameran tarkistajilla ole yhtään puolueellisuutta?!
Ja Muranen sai pronssia naisten sprintistä. Ja joukkuemäessä suomi hopealle! Hyvä suomalaiset.
Ensi vuonna uudestaan - tottakai!
Löysin tänään paljon etsimäni Paramoren levyn. Kyseessä on tietenkin uusin levy: Riot! Sepä hyvä, oli varmaan ensimmäinen ajatukseni kun löysin tämän levyn. Olin nimittäin jo joutunut harkitsemaan uuden levyn ostamista, joten siinä mielessä tämä oli helpotus.
Ja tämän löydettyäni alkoi tietenkin levyn loputon kuuntelu. Odotan tässä kokoajan että naapurit tulevat valittamaan.-.- Ja nyt pitäisi mennä kopioimaan koko Paramoren tuotanto Ipodilleni. Ensimmäisen levyn; All We Know Is Falling, olen jo tainnut siirtää tuonne soittolistoilleni.
I ♥ Paramore. (Hehkutusta, hehkutusta). Paramoren mahtavalla laulajalla, Haylely Williams - nimisellä henkilöllä on aivan uskomaton ääni. (Hehkutus jatkuu)
Ja noista kuvista näkee bändin koko komeudessaan.
Nyt kyllä lopetan tämän hehkutuksen. Tuskin tätä blogia kukaan lukeekaan jos tämä on vain (ja ainoastaan) hehkutusta.
Anteeksi blogini tylsä ulkoasu, pitäisi varmasti kehitellä jotakin muuta. En kuitenkaan lupaa mitään, sillä sellaiset koeviikot nyt menossa etten millään ehdi. Yllätin kyllä perheeni (ja itseni) saamalla matematiikan kokeesta 9 ½, mikä taitaa olla ikinä paras saamani matematiikan numero. (Jos ei siis lasketa 1, 2, ja kolmannen luokan numeroita. Tosin silloin ei taidettu antaa numeroita...
http://www.youtube.com/watch?v=dompotjTeIA Repesin aivan totaalisesti tuolle Twilight - elokuvasta tehdylle "pilaversiolle".
"So what they want to kill me now?"
"No, they want my candybar!"
XD. Täydellinen repeäminen. Kiitoksia Moonalle tämän mahtavan videon näyttämisestä. Olen sinulle loppuikäni velassa.
Katsokaa, nauttikaa, naurakaa.
Nyt lopetan tämän kirjoittamisen, sillä olen varma että kohta kuitenkin rupean toistelemaan samoja asioita :D
lauantai 21. helmikuuta 2009
Jäätynyttä suklaata
Varpaani eivät taida toipua tästä.
Mutta aivan ihanaa, tässä sitä ollaan, - hiihtolomalla. Olin jo ehtinyt epäillä, etteivät opettajat päästäisi meitä lomalle, mutta hyvinhän siinä lopulta kävi. Ja saimme kamalasti "lomaläksyjä". Huoh. Ehkäpä opettajat kuuluvat johonkin katoavaan lajiin, joka nauttii siitä että näkee oppilaiden hikoilevan tunteja matematiikan yhtälöiden kanssa. Kuka tarvitsee matematiikan yhtälöitä? En ole kieltämättä ajatellut valita ammatikseni matematiikkaneroa. Sehän onkin joka tytön unelma.
Sain tänään luettua Libba Brayn Kauhun ja Kauneuden Valtakunnan loppuun. Kirja oli loppuen lopuksi hyvä, vaikka ensimmäiset luvut lupailivat aivan toista.

Kirja kertoo 16-vuotiaasta 1800- luvun lopulla elävästä Gemma Doylesta, joka joutuu äitinsä kuoltua Intiasta Spencen sisäoppilaitokseen Englantiin. Sisäoppilaitoksessa voimakkaat mielipiteet ja terävä kieli eivät kuulu hallitseviin hyveisiin, ja sisäoppilaitoksen tehtävänä on muokata kasvattinsa vallitsevan naisihanteen mukaisiksi.
Gemma kiinnostuu mystisestä salaseurasta, Neitokunnasta, johon hänen äidillään on ollut yhteys. Hän löytää yhdessä ystäviensä kanssa keinon paeta maanpäällisistä huolista. Ovet tuntemattomiin maailmoihin avautuvat, mutta kun ne on aukaistu, mahtavat voimat pääsevät valloilleen. Pystyykö Gemma hallitsemaan kykyjään, vai johtavatko ne Gemman kohti yhä vaarallisempia tilanteita?
"Jos kuuntelet, kerron tarinan, jonka kummituksia takkatulen kotoinen rätinä ei karkota. Kerron miten me päädyimme valtakuntaan, jossa unet syntyvät ja kohtalot valitaan, ja taika on yhtä luonnollista kuin kämmenenjälki lumessa. Me kajosimme sisäisiin Pandoran lippaisiimme… mitä seuraavaksi tapahtuu, sitä en tiedä."
Kirja oli mukavaa luettavaa. Sellainen kirja, jota on mukava lukea sateisena päivänä - tai Finlandia-hiihdon katsomossa. Kirja käsittelee naisten arvoa viktoriaarisena aikana, ja sitä lukiessa tajuaa, kuinka paljon huonommin asiat voisivat olla. Mutta suosittelen kaikille.
Asiasta seuraavaan; menen leipomaan :D
Tämän päivän kohteemme: mokkapalat.
Näkemiin.
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Keskiviikkoa, ihmiset!



Kävin juuri lukemassa että New Moon tulee suomessa elokuvateattereihin 22.11.2009. Pitää varmaan päästä ensi-iltaan. Saatan raahata kaverini mukaan jos saisin ne liput.






