lauantai 21. helmikuuta 2009

Jäätynyttä suklaata

Oh. Ulkona liikkumisessa ei ole mitään vikaa, mutta siinä että joudut seisomaan siellä 3 h 55 min on jotain aivan karmivaa. Aivan. Äitini hiihti tänään Finlandia- hiihdon (puolikkaan), ja minä jäädyn katsomossa. Suklaakin jäätyi :(

Varpaani eivät taida toipua tästä.




Mutta aivan ihanaa, tässä sitä ollaan, - hiihtolomalla. Olin jo ehtinyt epäillä, etteivät opettajat päästäisi meitä lomalle, mutta hyvinhän siinä lopulta kävi. Ja saimme kamalasti "lomaläksyjä". Huoh. Ehkäpä opettajat kuuluvat johonkin katoavaan lajiin, joka nauttii siitä että näkee oppilaiden hikoilevan tunteja matematiikan yhtälöiden kanssa. Kuka tarvitsee matematiikan yhtälöitä? En ole kieltämättä ajatellut valita ammatikseni matematiikkaneroa. Sehän onkin joka tytön unelma.




Sain tänään luettua Libba Brayn Kauhun ja Kauneuden Valtakunnan loppuun. Kirja oli loppuen lopuksi hyvä, vaikka ensimmäiset luvut lupailivat aivan toista.


Kirja kertoo 16-vuotiaasta 1800- luvun lopulla elävästä Gemma Doylesta, joka joutuu äitinsä kuoltua Intiasta Spencen sisäoppilaitokseen Englantiin. Sisäoppilaitoksessa voimakkaat mielipiteet ja terävä kieli eivät kuulu hallitseviin hyveisiin, ja sisäoppilaitoksen tehtävänä on muokata kasvattinsa vallitsevan naisihanteen mukaisiksi.


Gemma kiinnostuu mystisestä salaseurasta, Neitokunnasta, johon hänen äidillään on ollut yhteys. Hän löytää yhdessä ystäviensä kanssa keinon paeta maanpäällisistä huolista. Ovet tuntemattomiin maailmoihin avautuvat, mutta kun ne on aukaistu, mahtavat voimat pääsevät valloilleen. Pystyykö Gemma hallitsemaan kykyjään, vai johtavatko ne Gemman kohti yhä vaarallisempia tilanteita?


"Jos kuuntelet, kerron tarinan, jonka kummituksia takkatulen kotoinen rätinä ei karkota. Kerron miten me päädyimme valtakuntaan, jossa unet syntyvät ja kohtalot valitaan, ja taika on yhtä luonnollista kuin kämmenenjälki lumessa. Me kajosimme sisäisiin Pandoran lippaisiimme… mitä seuraavaksi tapahtuu, sitä en tiedä."



Kirja oli mukavaa luettavaa. Sellainen kirja, jota on mukava lukea sateisena päivänä - tai Finlandia-hiihdon katsomossa. Kirja käsittelee naisten arvoa viktoriaarisena aikana, ja sitä lukiessa tajuaa, kuinka paljon huonommin asiat voisivat olla. Mutta suosittelen kaikille.

Asiasta seuraavaan; menen leipomaan :D

Tämän päivän kohteemme: mokkapalat.

Näkemiin.










keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Keskiviikkoa, ihmiset!







Hyvää keskiviikkoa!


Tänään oli aivan ihanan poikkeuksellinen päivä, vain neljä tuntia koulua! Kaikilla kun ei ole vielä lomaa. Huoh.
Ja huomenna olisi maantiedon koe, enkä ollenkaan jaksaisi uppoutua Euroopan todella mielenkiintoisiin ilmastoihin.


Mutta juu.
Ajattelin tässä mennä katsomaan joku päivä uudestaan Twilightin, todennäköisesti melko pian sillä muuten tulen valitettavasti hulluksi. Ajattelen vain opettajien parasta, enkä huomattavasti kevyempää lompakkoani.

Kävin juuri lukemassa että New Moon tulee suomessa elokuvateattereihin 22.11.2009. Pitää varmaan päästä ensi-iltaan. Saatan raahata kaverini mukaan jos saisin ne liput.
Haa. Pitääkin kirjoittaa muistutus, vaikka siihen on aikaa. Liian kauan.